Mitä eroja on täyden kennokoon- ja APS-C -kameroiden välillä?

Sisältö

Mikä on kamerakenno?

Kuvakenno on kameran osa, joka kerää objektiivin läpi tulevan valon ja muuntaa sen elektronisiksi signaaleiksi. Yksinkertaisesti sanottuna, se kerää valon ja "luo valokuvan". Kenno koostuu joukosta pikseleitä, jotka mittaavat kuvan tietyn osan kirkkautta. Kuvakennon koko vaikuttaa luodun kuvan laatuun. Suuremmassa kuvakennossa on suuremmat pikselit, ja se pystyy keräämään enemmän valoa, jolloin kuvanlaatu paranee ja kohina vähenee.

Alun perin oli olemassa kahdenlaisia kennoja, CCD (Charge-coupled Device) ja CMOS (Complementary Metal Oxide Semiconductor), mutta nykyään digitaalikameroissa käytetään vain CMOS-kennoja. CMOS on sekä halvempi valmistaa että energiatehokkaampi kuin CCD.

Miten kuvakenno vaikuttaa kuvanlaatuun

Valokuvaus perustuu lyhyesti valon keräämiseen, joten kuvakennon pinta-ala on ratkaiseva tekijä kuvan laadulle ja lopputulokselle. Kun vertaat aurinkopaneeleihin, on helpompaa ymmärtää, että suurempi pinta kerää enemmän auringonvaloa kuin pienempi pinta. Kameran kuvakenno toimii samalla periaatteella.

Siksi kompaktikamerat ottavat parempia kuvia kuin matkapuhelimet ja järjestelmäkamerat ovat parempia kuin molemmat – suurempi laite sisältää yksinkertaisesti suuremman kennon. Suuremman kennon kanssa sekä kamera että objektiivi ovat suurempia. Pienen kennon etuna on, että sekä kamera että objektiivi ovat pienempiä, ja ne ovat myös halvempia, koska niitä on helpompi valmistaa. On olemassa paljon teknologiaa, joka yhdessä luo mahdollisimman hyvän kuvanlaadun, mutta perimmäinen tekijä on kennon koko.

Yleisimmät kennokoot

Kuvakennoja on useita eri kokoisia ja kameraa ostettaessa voi olla hyvä tietää käsitteet ja ymmärtää erot. On olemassa kennoja, jotka eivät ole suurempia kuin maissinjyvä ja toisessa ääripäässä keskikokoisen passikuvan kokoinen kenno. On helppo ajatella, että täysikokoinen kenno olisi suurempi kuin keskikokoinen, mutta näin ei ole.

Kuvakenno	Mitat	Esimerkki tuoteluokista
Keskikokoinen	44 x 33 mm*	Ammattimaiset järjestelmäkamerat
Täysikokoinen	36 x 24 mm	Järjestelmäkamerat, videokamerat, PTZ-kamerat
APS-C	23,5 x 15,6 mm*	Järjestelmäkamerat, kompaktikamerat
Micro 4/3	17,3 x 13 mm	Järjestelmäkamerat, videokamerat, dronet
1"	13,2 x 8,8 mm	Edistykselliset kompaktikamerat, dronet, videokamerat, PTZ-kamerat
1/2,3"	6,17 x 4,55 mm	Kompaktikamerat, matkapuhelimet, dronet, actionkamerat, PTZ-kamerat

* Koko vaihtelee hieman kameran valmistajan mukaan.

Pieniä kennoja on paljon enemmän kuin 1/2,3" ja jotka eroavat muutaman millimetrin ylös- tai alaspäin. Nämä kaikki näkyvät samoissa tuoteluokissa, eli kompaktikamerat, matkapuhelimet, dronet, actionkamerat ja PTZ-kamerat.

1" kennot ovat yleisimpiä kompaktikameroissa. Huolimatta siitä, että se on noin kaksinkertainen kooltaan 1/2,3" verrattuna, itse yksikkö voidaan silti pitää pienenä ja kompaktina. On jopa muutamia matkapuhelimia, joissa on 1" kenno.

Micro 4/3 -kenno on Olympuksen ja Panasonicin kehittämä, ja sitä käyttää vain muutama brändi heidän lisäksi – DJI ammattimaisille droneille ja Blackmagic Design videokameroihin. 

APS-C-kenno juontaa juurensa analogisten aikakausien ja APS (Advanced Photo System) -filmiformaatin ajalle, joita oli kolmessa eri koossa – klassinen (C) 3:2-kuvasuhteella, teräväpiirto (H) 16:9-kuvasuhteella. kuvasuhde ja Panoraama (P ) kuvasuhteella 1:3. Nykyinen APS-C-kenno on siis klassisen APS-formaatin digitaalinen vastine kuvasuhteella 3:2 ja lähes samankokoisena kuin silloin. APS-C:stä on tullut suosittu vaihtoehto täyskennolle, koska se on halvempi ja tarjoaa myös hieman pienempiä kameroita ja objektiiveja.

Täysikokoinen kenno on myös analogisen kamerafilmin perintö. Se on samankokoinen kuin 35 mm:n kehyksen vakiokoko, joka oli yleisin ja suosituin elokuvamuoto, jota kutsutaan myös pieneksi kuvamuodoksi. Joten nimi full frame tulee yksinkertaisesti tästä kennon koosta, joka täyttää analogisen kehyksen koko koon. 

Keskikokoiseksi tai suureksi kutsuttiin yli 36 x 24 mm:n analogista filmiä, jos se on suurempi kuin 130 x 100 mm. Keskikokoinen muoto säilyi digitaaliselle aikakaudelle, ja nykyään sen koko vaihtelee yleensä 4:3-kuvasuhteella.

Kuvakennot järjestelmäkameroissa

Nykypäivän järjestelmäkameroissa on yksi neljästä suurimmasta edellä mainitusta kennosta. Keskikokoiset kamerat ovat pitkään olleet yksinomaan ammattikäyttöön, mutta niiden hinnat ovat laskeneet ja tavoittavat nyt laajemman kohderyhmän. Ylivoimaisesti yleisimpiä ovat täysikokoiset, APS-C ja Micro 4/3, jotka on suunnattu suurelle yleisölle – aloittelijoista ja harrastajista ammattilaisiin.

Kenno näkyy usein peilittömissä järjestelmäkameroissa, kun irrotat objektiivin. Sen avulla on helppo nähdä erot kennojen koossa.

---

Sivun yläosaan

Kamerakennon resoluutio

Tarkkuus ilmoitetaan megapikseleinä (mp) ja riippuu kennon pikselien määrästä. Vanha totuus oli, että mitä korkeampi resoluutio, sitä parempi kamera ja että se oli tärkeä ominaisuus uusia laitteita valittaessa. Nykyään käytännössä kaikki kamerat ovat niin korkearesoluutioisia, että se ei ole enää niin tärkeä tekijä, mutta resoluutiolla on tietysti silti tietty rooli. 

Jos kuviasi näytetään vain näytöillä, sinun ei tarvitse ajatella kameran resoluutiota ollenkaan. Vaikka on edelleen totta, että mitä enemmän megapikseliä, sitä suurempia tulosteita, voit tulostaa A3-kokoisen laadukkaana nykypäivän kameroilla ilman ongelmia. Suuremmalla megapikselillä voit kuitenkin zoomata kuviisi ja rajata niitä laadun heikkenemättä. Tästä huolimatta on olemassa muita ominaisuuksia, jotka ovat tärkeämpiä kuvien laadun kannalta.

Mikä on pikseli?

Pikseli on piste kuvassa. Digitaalinen kuva koostuu useista pikseleistä, joissa jokaisella pikselillä on tietty väri. Jos zoomaa kuvaa tarpeeksi pitkälle, näet pikselit pieninä neliömäisinä palikoina ja yhdessä nämä pikselit muodostavat mosaiikin - kuvan. Matalaresoluutioisessa kuvassa pikseleitä on vähän ja suurempia, ja ne voidaan nähdä paljaalla silmällä kuvan normaalissa koossa, kun taas korkearesoluutioisissa kuvissa on niin pieniä pikseleitä, ettei mosaiikkia voi erottaa, ellet zoomaa. paljon.

1 megapikseli on miljoona pikseliä (mega=miljoonaa). Joten kamerassa, jonka resoluutio on 12 megapikseliä, on 12 miljoonan pikselin kenno.

Kennokoot ja resoluutio

Jos puhelimen kamerassa 20 megapikseliä, jonka kenno on noin 6x4 mm, jokainen pikseli on erittäin pieni. Toisin sanoen sama määrä pikseleitä täyskennoisessa – noin 30 kertainen pinta-ala – kasvaa paljon suuremmiksi. Silloin on helppo ajatella, että se tuottaisi pikselöidyn kuvan, mutta näin ei suinkaan ole.

Suuremmat pikselit voivat vastaanottaa enemmän valoa kuin pienemmät pikselit, ja täyskenno käsittelee myös kohinaa paremmin kuin pienemmät kennot, mikä tarkoittaa, että suuremmat pikselit johtavat vähemmän rakeisiin kuviin. Haalistuneiden alueiden eli pikseleiden, joista puuttuu kuvainformaatio ja jotka muuttuvat täysin valkoisiksi, riski on myös suurempi, kun pikselit ovat pienempiä, koska ne täyttyvät valolla nopeammin.

Pikselitiheys

Kennon koko, pikselikoko ja resoluutio vaikuttavat kuvanlaatuun, mutta suhteet ovat monimutkaisia ​​ja lopputulokseen vaikuttavat monet tekijät. Toinen tekijä on pikselitiheys, joka kuvaa kuinka monta pikseliä kennossa on. Mitä enemmän pinnalla on pikseleitä, sitä suurempi pikselitiheys. Esimerkiksi 40 megapikseliä tarjoaa suuremman pikselitiheyden kuin 20 megapikseliä samalla kennolla.

Toisaalta pienempi pikselitiheys voi parantaa kameran suorituskykyä heikossa valaistuksessa, koska jokainen pikseli on suurempi ja herkempi valolle. Tästä voi olla hyötyä valokuvaajille, jotka työskentelevät heikossa valaistuksessa tai joiden on käytettävä korkeita ISO-arvoja kuvatakseen nopeasti liikkuvia kohteita, kuten urheilua. Pienempi pikselitiheys tarkoittaa myös nopeampia käsittelyaikoja ja pienempiä tiedostokokoja, mikä on kätevää, kun haluat tehdä nopeita sarjakuvia.

---

Sivun yläosaan

Täysikokoinen kenno vs APS-C?

Yleinen kysymys on, jota ihmiset kysyvät, kun he alkavat vertailla kameran kennoja, mitä eroa on täyden kennon ja APS-C:n välillä. Todellisen kokoeron lisäksi, jonka kävimme läpi ylemmällä sivulla, eroja on enemmän. Täyskuvakennolla on suurempi dynaaminen alue, joka voidaan helposti selittää valokuvaan tallennettujen vaaleimpien ja tummimpien pikselien välisellä etäisyydellä. Suurempi kenno saa myös lyhyemmän syväterävyyden, kun käytät samaa kuva-alaa pienemmän kennon kanssa, eli voit näin saada sumeamman taustan.Lue lisää Bokeh ja syväterävyyssivultamme. Tämä johtuu siitä, että täyskuvakennolla on laajempi kuvakulma kuin APS-C:llä ja saman kuva-alan kattamiseksi sinun on siirryttävä lähemmäs kohdetta.

Voi tuntua hämmentävältä, kun sinun on valittava objektiivi ja löydät objektiiveja, jotka on sovitettu täysikokoiselle kuvalle, mutta joissa on sama kiinnitys kuin APS-C-kamerassa. Näin voit asettaa objektiivin fyysisesti molempiin kameroihin, mutta eri tuloksilla.

Täyskuvaa varten sovitettu linssi päästää valon sisään kattamaan suuremman kennon pinnan. Sen avulla on mahdollista käyttää objektiivia APS-C-kamerassa, jossa on pienempi kenno (mutta voi tuntua tarpeettoman kalliilta). APS-C-kennolle sovitettu objektiivi sen sijaan ei päästä valoa täysin kattamaan täyskuvakennoa, eikä sitä tule käyttää täysikokoisen kennon kanssa. Tutustu objektiivilistaamme saadaksesi selville, mihin objektiivit sopivat.

Tärkeä ero täyskuva- ja APS-C-kennon välillä, joka sinun pitäisi tietää kameraa valittaessa, on rajauskerroin (crop-factor).

Rajauskerroin

Rajauskerroin (englanniksi crop factor) on termi, jota käytetään kuvaamaan, kuinka paljon pienempi kameran kuvakenno on täyskuvakennoon verrattuna ja mitä se tekee kuva-alalle. Se lasketaan jakamalla täyskuvakennon koosta saatu arvo pienemmän kennon (crop-factor) vastaavalla arvolla, esimerkiksi diagonaalilla tai pituudella.

Jos otamme täyskennon leveyden 36 mm ja jaetaan Sonyn tai Nikonin APS-C-kennon leveydellä 23,5 mm, siitä tulee 1,5, mikä tarkoittaa 1,5:n rajauskerrointa. Canonin hieman pienempi APS-C-kenno tarjoaa rajauskertoimen 1,6 (36/22,3=1,6).

Rajauskerroin yleisimmille kennokoille:

• Täyskenno = 1
• APS-C Canon = 1,6
• APS-C Nikon, Sony, Fujifilm ja Sigma = 1,5
• Micro 4/3 = 2
• 1"-kenno = 2,72

Voimme verrata tätä projektoriin. Oletetaan, että heijastat kuvaa ja valkokangas, jolle näytät kuvaa on liian pieni. Reunat leikkaantuu ja koko kuva ei näy kankaalla, vaan saat kankaalle mahtuvan kuvan suurennettuna. Sama tapahtuu APS-C-kennon kanssa – objektiivi projisoi suuremman kuvan kuin kenno pystyy ottamaan vastaan.

Täyskennokamera, 70 mm objektiivi

APS-C-kamera, 70 mm objektiivi

Rajauskerrointa voidaan pitää sekä haittana että etuna riippuen siitä, mitä haluat valokuvata. Haluatko sisällyttää kuvaan enemmän vai tulla lähemmäksi? Alla olevat kuvat on otettu täyskennokameralla (Canon EOS 6D) ja APS-C-kameralla (Canon EOS 70D) samalla objektiivilla (Tamron SP 24-70mm f/2.8 Di VC USD G2) neljällä eri polttovälillä.

Miksi sitten haluat yhden tai toisen formaatin? Molemmilla on etunsa ja ne sopivat erilaisiin kuvaustilanteisiin.

Täysikokoisen kennon etuja

Täyskennokuvaajat pitävät ensisijaisesti formaatista hienon bokeh-efektin vuoksi ja arkkitehtuuri-, asunto- ja maisemakuvaajat suuremman laajakulman ja suuremman dynaamisen alueen vuoksi. Laajakulma on arvokas sekä voimakkaille luontokuville että ahtaissa paikoissa. Voit myös halutessasi rajata kuvaasi jälkikäteen päästäksesi lähemmäksi.

Kenon korkeampi valoherkkyys ja vähempi kuvakohina, erityisesti korkeilla ISO-asetuksilla, tekee niistä myös arvokkaita kuvattaessa sisätiloissa heikossa valaistuksessa tai ulkona hämärässä.

APS-C -kennon etuja

Toisaalta polttovälin laajennuksesta ja suurennustehosteesta pitävät esimerkiksi urheilu-, lintu- ja luontokuvaajat, jotka ovat usein etäällä kohteistaan. Rajauskertoimen ansiosta heillä on ikään kuin  telejatke kameroissaan ja he voivat säästää rahaa kalliimpiin objektiiveihin verrattuna, joissa on enemmän telekuvaa. Esimerkiksi objektiivi, jonka polttoväli on 70-300 mm, havaitaan 112-480 mm:ksi APS-C-kamerassa.

Pienempi kenno tuottaa kompaktimpia ja kevyempiä kameroita, joista matka- ja katukuvaajat pitävät, ja alhaisempi hintalappu tekee niistä täydellisiä järjestelmäkamera-aloittelijalle, joka haluaa päivittää matkapuhelimesta tai kompaktikamerasta.