Opi lisää astrovalokuvauksesta

Sisältö

• Kuinka voin kuvata Linnunrataa?
  
  • Milloin on paras aika kuvata Linnunrataa?
  • Etsi sopiva paikka
  • Tarkkaile säätä
• Kameran asetukset ja fiksuja vinkkejä astrovalokuvaukseen
  
  • Arvioi valotusaika
  • Terävyys kuin ammattilaisella
  • Kuvaa RAW:lla
  • Maalaa etuala valolla
  • Minkä tähtikuvion tai planeetan näen?
• Laitteet astrovalokuvaukseen
  • Kamera manuaalisilla asetuksilla
  • Valovoimaiset objektiivit laajakulmalla
  • Käytä jalustaa ja kaukolaukaisinta
  • Lataa akut
• Opi astrovalokuvaajalta - webinaari Göran Strandin kanssa

Kuinka voin kuvata Linnunrataa?

Astrovalokuvaus on taivaankappaleiden ja erilaisten avaruuden ilmiöiden vangitsemista, ja kuun ohella yksi suosituimmista aiheista on galaksimme, Linnunrata (englanniksi Milky Way). 

Tähtien kuvaamiseen tarvitaan kärsivällisyyttä, lämpimiä vaatteita, oikeat varusteet, ehkä otsalamppu ja mieluiten kahvia. Älä unohda ladata kameran akkuja ja tehdä tilaa muistikorteille.

Milloin on paras aika kuvata Linnunrata?

Astrovalokuvaus on mahdollista ympäri vuoden, mutta jos haluat saada Linnunradan kuvaan, niin kesän loppu on se ajankohta. Pohjoisella pallonpuoliskolla Linnunrata on näkyvissä huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana. Parasta on toukokuusta elokuuhun, mikä on hieman epäonnista, sillä se on valoisin aikamme täällä Pohjoismaissa, kun taas haluaisit kuvata mahdollisimman pimeässä. Sinun on siis oltava aktiivinen yöllä, kun on pimeintä, eli keskiyön ja auringonnousun välillä.

Muista, että kuu kilpailee tähtien valosta, joten seuraa kuun vaiheita ja suunnittele astrovalokuvasi uudenkuun aikaan. Neljästä viiteen päivää ennen ja jälkeen uuden kuun tarjoavat parhaat olosuhteet.

---

Sivun yläosaan

Kameran asetukset ja fiksuja vinkkejä astrovalokuvaukseen

Jotta kameran kenno saa riittävästi valoa, sinun on käytettävä useiden sekuntien suljinnopeutta. On kuitenkin yksi tekijä, joka sinun on otettava huomioon tähtiä kuvaaessasi – maapallo todella pyörii nopeammin kuin uskotkaan. Jotta tähdistä muodostuisi pisteitä eikä viivoja, on tärkeää olla käyttämättä liian pitkää suljinaikaa.

Arvioi valotusaika

Aseta ISO 400-1600 ja saat vältettyä kohinaa kuvassa. Yritä pitää aukko mahdollisimman suurena: f/1,4-3,5 voi olla sopiva pitämään suljinajat alhaisina. Valotusajan laskemiseksi on kaava, jonka jälkeen voit nostaa ISO-arvon mahdollisimman korkeaksi ja käyttää suurinta mahdollista aukkoa.

Valotusajan laskentakaava: 500 / (objektiivin polttoväli x crop-kerroin)

Koska erikokoisilla kennoilla on erilaiset polttovälitekijät, joita kutsutaan myös crop-kertoimiksi, kaava vaihtelee hieman riippuen siitä, kuvaatko fullframe-kameralla vai kroppikennolla varustetulla kameralla. Lue lisää crop-kertoimista

Fullframe: 500 / polttoväli
APS-C: 500 / (polttoväli x 1,5)
M4/3: 500 / (polttoväli x 2)

Otetaan esimerkki - kuvaat täysikennoisella kameralla, jonka objektiivin polttoväli on 14 mm, josta tulee sitten sääntö 500 / 14 = 35,7 sekuntia. Jos käytät sen sijaan APS-C-kameraa, laskenta on 500/(14 x 1,5) = 23,8 sekuntia.

Jos valotusaika on yli 30 sekuntia, kamera on asetettava "bulb"-tilaan. Bulb-tilassa suljin on auki niin kauan, kun pidät laukaisinta painettuna, tai vaihtoehtoisesti käynnistä ja pysäytä ajastin.

Onko tämä mielestäsi monimutkaista? Sitten voit ratkaista sen ottamalla koekuvan ja zoomaamalla näyttöä maksimiin varmistaaksesi, että tähdet ovat teräviä. Jos ei, valitse nopeampi suljinaika – sen ei tarvitse olla sen vaikeampaa!

Terävyys kuin ammattilaisella

Jotta sinun olisi helpompi keskittyä yöllä, kun on pilkkopimeää ja taivaalla on vain tähtiä, on helpointa käyttää manuaalista tarkennusta. Hyvä vinkki on testata tätä jo ulkona valoisalla, sillä yöllä sitä on vaikeampi tehdä. Aloita asettamalla tarkennus äärettömyyteen manuaalisesti, ota kuva ja varmista tarkennus. Absoluuttinen terävyys ei ole aivan merkinnän "viivan" kohdalla, vaan juuri ennen tai jälkeen. Katso objektiivin etäisyysasteikkoa ja merkitse, missä kuva on terävin. Ota kuva puhelimellasi, jos muisti pettää, ja käytä sitten tätä tietoa omasta laitteistostasi seuraavan yön valokuvassa.

Minkä tähtikuvion tai planeetan näen?

Kun katsot ulos yötaivaalle, voi olla kiva tietää, mitä tähtiä, tähtikuvioita ja mahdollisia planeettoja todella näet ja kuvaat. Tai haluatko tietää, mistä löytää Pikku Karhu, Pohjantähti ja Linnunrata? On olemassa useita erilaisia ​​mobiilisovelluksia, jotka auttavat sinua juuri tässä. Muutamia esimerkkejä ovat SkyView® Lite ja Star Walk 2 Androidille, tai SkyView® Lite ja Night Sky  iOS:lle

---

Sivun yläosaan

Laitteet astrovalokuvaukseen

Kamera manuaalisilla asetuksilla

Sinulla ei tarvitse olla edistyneintä järjestelmäkameraa aloittaaksesi astrovalokuvauksen, mutta tarvitset kameran, jossa voit säätää valotusta ja mieluiten mahdollisuutta kuvata raw-muodossa. Jos sinulla on jo järjestelmäkamera, käytä ilman muuta sitä, jopa kitti-objektiivin kanssa. Uudella objektiivilla, jossa on astrovalokuvausominaisuudet, saat tietenkin entistä paremmat mahdollisuudet nykyisellä kamerallasi.

Valovoimaiset objektiivit laajakulmalla

Jotta saat entistä parempia yö- ja astrokuvia, sinun tulee käyttää valovoimaista objektiivia. Laajakulmaobjektiivilla saat enemmän tähtitaivasta kuvaan, panosta rohkeasti polttoväliin noin 10-24 mm. Tässä on esimerkkejä korkean valovoiman laajakulmaobjektiiveista.

Käytä jalustaa ja kaukolaukaisinta

Kameraa on pidettävä paikallaan pitkään, jotta saat tarpeeksi valoa sisään ja saat kuvan teräväksi, joten jalusta on pakollinen. Epäterävyyden välttämiseksi suositellaan myös kaukolaukaisinta . Jos sinulla ei ole kaukolaukaisinta, voit käyttää kameran itselaukaisinta muutaman sekunnin viiveellä.

Sammuta myös kameran ja objektiivin kuvanvakain, jotta vakautus ei yritä kompensoida tärinää, jota ei ole olemassa.

Lataa akut

Et halua riskeetata akun loppumista keskellä yötä. Siksi on hyvä, jos otat mukaan ainakin yhden ylimääräisen akun ja mieluiten myös virtapankin, jotta virta ei lopu kesken.

---

Sivun yläosaan

Opi astrovalokuvaajalta - webinaari Göran Strandin kanssa

Astrovalokuvaaja Göran Strand tarjosi kanssamme SP:n digitapahtumassa luennon, jonka voit nähdä alta. Opi lisää astrovalokuvauksesta, tarvitsemistasi laitteista ja hyödynnä Göranin vinkkejä ja neuvoja päästäksesi alkuun helposti. 

Luennon aikana Göran kävi läpi astrovalokuvauksen perusteet ja selittää, millaisia ​​laitteita tarvitaan astrovalokuvauksen eri osa-alueille. Hän puhuu myös erilaisista jalustoista, kaukoputkista, kameroista ja lähestymistavoista kuvien ottamiseen. Lopuksi Göran jakaa vinkkinsä siitä, kuinka voit helposti aloittaa yö- ja astrovalokuvauksen.

Kuka on Göran Strand?

Göran Strand valittiin vuoden parhaaksi ruotsalaiseksi astrovalokuvaajaksi vuosina 2013 ja 2016, ja hän on saanut paljon huomiota kuvillaan ja elokuvasarjoillaan erilaisista taivaanilmiöistä. Hän on lisännyt elokuva- ja kuvamateriaalia sekä ruotsalaisiin että kansainvälisiin elokuvatuotantoihin – peräti 18 hänen kuvaansa on nimety NASA:n "Päivän tähtitiede kuvaksi" ja vuonna 2014 Coldplay-yhtye käytti yhtä hänen auroraelokuvaansa musiikkivideossa "A Sky Full of Stars". Marraskuussa 2016 viisi hänen revontulien kuvaansa julkaistiin postimerkeinä.

Tutustu Göraniin ja hänen töihinsä kotisivullaan.