- Aloitussivu
- Tietopankki
- Luontokuvaus
8 neuvoa onnistuneisiin luontokuviin
Haaveiletko kauniiden luontokuvien ottamisesta, mutta et tiedä mistä aloittaa? Tai haluatko haastaa itsesi luontokuvaajana ja viedä kuvauksesi uudelle tasolle? Tässä artikkelissa olemme koonneet parhaat vinkkimme, joiden avulla voit ottaa entistä parempia ja kiinnostavampia luontokuvia.
Sisällys
Valmistaudu huolellisesti
Hyvä valmistautuminen on tärkeää, kun lähdet kuvaamaan luontoon. Ensimmäinen vinkkimme on tutustua kuvauspaikkaan jo ennen kuin lähdet ajamaan sinne. Etsi paikka Google Mapsista tai Enirosta ja tarkastele sitä Street View -näkymässä, jos se on mahdollista. Näin saat jo etukäteen käsityksen ympäristöstä. Voit myös tarkistaa Flickrin tai Instagramin karttahaulla, onko paikasta julkaistu kuvia. Sen jälkeen voit selvittää erilaisten sovellusten avulla, miten valo liikkuu alueella. Esimerkiksi TPE näyttää auringon ja kuun liikkeet. Jos aiot kuvata pimeässä, käy paikalla ensin päivänvalossa. Näin voit suunnitella kuvauspaikkasi ja etsiä parhaat sommittelut etukäteen.
Paras aika ja paikka luontokuvaukseen
Luontokuvaukseen ei ole yhtä oikeaa aikaa tai paikkaa, sillä kaikki riippuu siitä, mitä haluat kuvata. Luontokuvauksen parhaita puolia on, että sitä voi harrastaa ympäri vuoden ja lähes missä tahansa. Muutamien vinkkien avulla voit kuitenkin viedä luontokuvasi uudelle tasolle.
Yleensä aikainen aamu sekä myöhäinen iltapäivä tai auringonlaskua edeltävä ilta tarjoavat luontokuvaukseen parhaan valon. Keskipäivällä aurinko on korkealla ja valo on usein kovaa. Se synnyttää tummia varjoja, joita useimmiten kannattaa välttää.
Tutustu uusiin paikkoihin
Uusien paikkojen löytäminen ja kauniiden kuvausympäristöjen etsiminen on yksi luontokuvauksen kiinnostavimmista puolista. Tutki ympäristöä mielellään keskellä päivää, kun aikaa on runsaasti eikä valo yleensä ole parhaimmillaan. Näin sinun ei tarvitse kiirehtiä valon muuttuessa kiinnostavaksi, etkä joudu pimeän yllättämäksi vieraassa paikassa.
Ota mukaan kompassi – sellainen löytyy usein myös puhelimesta – jotta voit arvioida, mistä suunnasta aurinko nousee ja mihin se laskee. Silloin osaat sijoittua paremmin suhteessa löytämiisi kuvauskohteisiin. Aurinko laskee länteen, mutta Pohjolassa suunta vaihtelee vuodenajan mukaan. Talvella aurinko laskee enemmän lounaaseen ja kesällä luoteeseen.
Palaa samoihin kuvauspaikkoihin
Vaikka kuvauskerta tietyssä paikassa ei onnistunut toivomallasi tavalla, sinne kannattaa palata uudelleen. Jos uskot paikan näyttävän parhaat puolensa aikaisin aamulla, myöhään illalla tai toisena vuodenaikana, anna sille ehdottomasti uusi mahdollisuus – tarvittaessa useampikin.
Kuvaa huonolla säällä
Sateen jälkeen paistaa aurinko, mutta niiden välissä voit nähdä upean väri- ja valonäytelmän. Älä siis pelkää huonoa säätä, vaan hakeudu rohkeasti sen keskelle. Suuret pilvet sekä sateen alkaminen tai päättyminen tuovat kuviin usein dramatiikkaa. Suositut kuvauspaikat ovat huonolla säällä myös usein lähes tyhjiä. Pilvien lomasta siivilöityvä valo voi tarjota mahdollisuuden tallentaa todella kauniita hetkiä. Taivas näyttää dramaattisemmalta ja valo on paljon kiinnostavampaa kuin tasaisessa päivänvalossa.
Huonolla säällä on hyvä tietää, onko kamerarunko ja objektiivi sääsuojattu. Jos ne eivät ole, varusteet kannattaa suojata erillisellä sadesuojalla. Kestävä kameralaukku on myös tärkeä, jos sade alkaa uudelleen.
Kultainen ja sininen hetki
Luontokuvauksen kannalta vuorokaudessa on kaksi erityisen kiinnostavaa ajankohtaa. Auringonnousun ja -laskun yhteydessä valo voi olla uskomattoman kaunista ja vaikeasti jäljiteltävää. Kultainen hetki tarkoittaa aikaa, jolloin aurinko on aivan horisontin tuntumassa. Sininen hetki on aika, jolloin aurinko on juuri horisontin alapuolella – aamulla ennen auringonnousua ja illalla auringonlaskun jälkeen. Hyödynnä tämä valo mahdollisimman hyvin. Saavu paikalle ajoissa ja jää vielä hetkeksi tapahtuman jälkeen.
Luonnossa liikkuminen, kuvauskohteiden etsiminen ja auringonnousun tai -laskun odottaminen voivat olla todella taianomaisia kokemuksia. Monenlaiset lisävarusteet tekevät retkestä helpomman, mukavamman ja hauskemman. Voit ottaa mukaan esimerkiksi jakkaran jalkojen lepuuttamiseen tai kiikarit eläinten tarkkailuun etäältä. Muista myös ylimääräiset kamera-akut. Ei ole mukavaa huomata kesken retken, ettei kameran akku riitä.
8 vinkkiä parempiin luontokuviin
Luontokuvien mieltymykset ja oma kuvaustyyli ovat hyvin henkilökohtaisia. Luontokuvauksen suuri etu on, että voit harjoitella, kokeilla ja etsiä uusia ratkaisuja kaikessa rauhassa – ainakin silloin, kun kuvassa ei ole eläimiä. Olemme koonneet tähän vinkkejä, joiden avulla voit kehittyä luontokuvaajana.
- Kuvaa RAW-muodossa
- Etuala ja horisontti
- Kolmanneksen sääntö
- Pysty- ja vaakakuvat
- Käytä zoomia
- Suurta ja pientä
- Syväterävyys
- Lisää mahdollisuuksia suotimilla
1. Kuvaa RAW-muodossa
Kuvaa aina RAW-muodossa, sillä maisemakuvat vaativat usein jälkikäsittelyä oikean dynamiikan ja värintoiston saavuttamiseksi. Hyödynnä HDR-kuvausta tai valotuksen haarukointia, jotta saat mahdollisimman laajan dynamiikan. Jos maisema pysyy liikkumattomana, panoraama voi tuoda kuvaan lisää tarkkuutta. Voit myös yhdistää HDR-kuvauksen ja panoraaman, mutta muista, että jälkikäsittely voi vaatia tietokoneelta runsaasti suorituskykyä.
2. Etuala ja horisontti
Maisema- ja luontokuvista tulee usein kiinnostavampia, kun sijoitat jotakin etualalle ja luot kuvaan syvyyttä. Esimerkiksi tunturimaisema voi näyttää helposti lattealta ja tylsältä, jos kuvassa ei ole selkeää etualaa. Muista myös suoristaa horisontti. Vinossa oleva horisontti häiritsee maisemakuvaa lähes aina. Kiinnitä siis luonnossa kuvatessasi erityistä huomiota sekä etualaan että horisonttiin.
3. Kolmanneksen sääntö
Kolmanneksen sääntö on yksinkertainen sommittelusääntö, jonka avulla kuvista saa tasapainoisempia. Kuvittele, että kuva jakautuu yhdeksään ruutuun kahden pysty- ja kahden vaakaviivan avulla. Sijoita kuvan tärkeät elementit näiden viivojen varrelle tai niiden risteyskohtiin. Lopputulos on usein kiinnostavampi ja harmonisempi kuin silloin, kun kohde on keskellä kuvaa. Vältä myös horisontin sijoittamista kuvan keskelle. Aseta se mieluummin ylemmälle tai alemmalle vaakaviivalle.
Sääntö auttaa ohjaamaan katsetta kuvan läpi ja luomaan tasapainoisen mutta dynaamisen vaikutelman. Se kuuluu valokuvauksen hyödyllisiin perustaitoihin riippumatta siitä, mitä kuvaat.
4. Pysty- ja vaakakuvat
Luonto- ja maisemakuvat yhdistetään usein vaakamuotoon tuttujen maisema- ja muotokuvatilojen vuoksi. Luonto- ja maisemakuvat toimivat kuitenkin aivan yhtä hyvin pystymuodossa. Tämä korostuu erityisesti nykyään, kun kuvia katsellaan pystysuuntaisilta puhelinnäytöiltä ja julkaistaan Instagramin kaltaisilla alustoilla. Jos et osaa valita, ota kuva molemmissa suunnissa. Jos mukana ei ole zoom-objektiivia, voit tehdä maisemakuvan yhdistämällä panoraamaksi kolme tai neljä pystykuvaa. Saat samalla suuren tarkkuuden, mutta kohteen on pysyttävä melko liikkumattomana.
Laaja kuvakulma auttaa mahduttamaan kuvaan mahdollisimman paljon. Tässä on neljä esimerkkiä objektiiveista, jotka soveltuvat tähän tarkoitukseen. Hyviin objektiiveihin kannattaa panostaa, sillä ne vaikuttavat merkittävästi kuvanlaatuun.
5. Käytä zoomia
Luontokuvaa ei tarvitse aina ottaa laajakulmalla. Kokeile rohkeasti myös zoomata kuvauspaikan yksityiskohtiin. Vuoristomaisemassa zoomin avulla voi esimerkiksi tuoda esiin yksityiskohtia, joita paljaalla silmällä ei tavallisesti huomaa.
6. Suurta ja pientä
Luonto on kiinnostava sekä suuressa että pienessä mittakaavassa. Vuoret ja näyttävät maisemat kuuluvat luontevasti luontokuvaukseen, mutta älä unohda pieniä kohteita. Yllättäviä aiheita voi löytyä aivan kotikulmilta tai iltapäiväkävelyn varrelta. Vuoret ja avarat maisemat eivät myöskään aina vaadi laajakulmaobjektiivia. Normaali zoom-objektiivi tai teleobjektiivi sopii maisemakuvaukseen erinomaisesti, koska niiden avulla voit rajata näkymästä yksityiskohtia, joita laajakulmalla ei voi tallentaa samalla tavalla.
Lähikuvauksessa parhaat tulokset syntyvät erityisillä objektiiveilla tai lisävarusteilla. Paras vaihtoehto on makro-objektiivi tai niin sanotut loittorenkaat. Loittorenkaat asennetaan objektiivin ja kamerarungon väliin. Niiden avulla nykyisen objektiivin lyhintä tarkennusetäisyyttä voi pienentää, jolloin voit tarkentaa huomattavasti lähemmäs kohdetta. Loittorenkaat kuitenkin vähentävät valon määrää, mikä voi heikentää kuvan yksityiskohtia ja laatua. Siksi erillinen makro-objektiivi on yleensä paras ratkaisu. Lue lisää makrokuvauksesta täältä.
7. Syväterävyys
Hyödynnä syväterävyyttä luovasti. Sen avulla voit ohjata katseen kohteeseen, johon haluat katsojan kiinnittävän huomionsa. Lue lisää bokehista ja syväterävyydestä täältä.
8. Lisää mahdollisuuksia suotimilla
Kokeile käyttää kuvauksessa enemmän suotimia. Suotimen avulla voit saada kuvan näyttämään oikealta jo kuvaushetkellä ja vähentää jälkikäsittelyyn kuluvaa aikaa. Jotkin kuvat ovat lisäksi mahdollisia vain suotimen avulla, esimerkiksi voimakkaassa auringonvalossa kuvattaessa.
Kun kuvaat suorassa auringonvalossa, suosittelemme ND-suodinta. Se vähentää objektiiviin pääsevän valon määrää ja mahdollistaa esimerkiksi pidemmän suljinajan ja pienemmän aukon käytön. Suotimia on saatavana eri vahvuisina, ja niiden teho ilmoitetaan aukkoaskelina. Viiden aukkoaskeleen suodin vähentää valoa viisi aukkoaskelta. Myös polarisaatiosuodin kuuluu monen luontokuvaajan vakiovarusteisiin.
Kuvat: Mikael Järnåsen, Patrick Cole ja Martina Kallin
Tarvitsetko apua oikeiden tuotteiden löytämiseen? Olemme täällä sinua varten – ota yhteyttä puhelimitse numeroon 024 809 38 00, yhteydenottolomakkeen kautta tai vieraile Helsingin myymälässämme. Liity nyt yhteisöömme tavataksesi samanhenkisiä luovan alan ammattilaisia, osallistu maksuttomiin tapahtumiimme, sekä pysy ajan tasalla tuoteuutisista ja opi lisää tietopankkimme avulla.
Opi lisää
Scandinavian Photo
4.10.2024
Dela