Valaistus muotokuvaukseen

Onko aika alkaa lisätä omaa valoa tai kokeilla kuvaamista studiympäristössä? Mutta miten salama tulisi sijoittaa? Vastaus on vähän kuin iloinen kysymys siitä, kuinka pitkä naru oikeastaan on – se riippuu täysin siitä, mitä haluat kuvallasi saavuttaa ja millaista tyyliä tavoittelet. Haluatko luoda pehmeän, kontrastikkaan, tunnelmallisen, kovan, tumman vai vaalean kuvan?

1. Johdanto
2. Mitä varusteita tarvitset
3. Kokeile salamaa ja valonmuokkainta
4. Esimerkkejä studiovalaistuksesta
5. Valaistus salamalla ja olemassa olevalla valolla
6. Vinkkejä

Aloitetaan alusta

Ensimmäiseksi sinun kannattaa kysyä itseltäsi, oletko lisäämässä valoa olemassa olevaan ympäristöön vai kuvaatko studiopotretteja. Käytettävät tekniikat eroavat hieman sen mukaan, kuvaatko salamalla vallitsevassa valossa vai studiossa, sillä salaman käyttö luonnonvalon kanssa poikkeaa studiokuvauksesta.

Toinen huomioitava tekijä on se, kuinka monta salamaa, heijastinta tai muuta valaistustarviketta haluat käyttää. Aluksi on hyvä pitää asiat yksinkertaisina, erityisesti jos olet uusi salamien ja valaistuksen parissa.

Ennen kuin alat sijoittaa salamia ja rakentaa valaistusta, on hyödyllistä analysoida sekä omia että muiden kuvia ja pohtia, millaisesta valaistuksesta pidät. Tarkastelemme siksi muutamia esimerkkikuvia, jotka havainnollistavat erilaisten valaistusten (valonlähteiden, kuten salamien ja valojen sijoittelun) sekä valonmuokkainten (kuten softboxin, sateenvarjon, snootin tai muiden valoa muokkaavien välineiden) vaikutusta varjoihin ja kuvan luonteeseen.

Kun opit tarkastelemaan ja analysoimaan valoa, pystyt tunnistamaan sen, mikä sinua puhuttelee, ja työskentelemään kohti saman ilmeen luomista omalla tavallasi.

Mitä varusteita tarvitset muotokuvaukseen salamalla?

Kamera

Tarvitset järjestelmäkameran tai peilittömän kameran, jossa on salamakenkä, sekä muotokuvaukseen sopivan objektiivin. Polttoväli 50–200 mm toimii yleensä hyvin. Lisäksi heijastin on kätevä varjojen pehmentämiseen ja valotusmittari auttaa saavuttamaan oikean valon ilman arvailua.

Jos haluat työskennellä valaistuksen kanssa nopeasti ja sujuvasti, kannattaa kokeilla tethered-kuvausta eli kuvaamista suoraan tietokoneeseen.

Pieni ja kannettava ratkaisu: ulkoinen kameransalama

Jos sinulla on jo langattomasti käytettävä ulkoinen kameransalama, voit käyttää sitä yhdessä sopivan pidikkeen ja sateenvarjon kanssa tai valmiin softbox- tai sateenvarjosetin avulla. Kameransalamien etuna on niiden pieni koko ja hyvä liikuteltavuus, mutta ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin studiovalot.

Kameransalamalla valaistus on hieman haastavampaa, koska niissä ei ole asetusta helpottavaa mallivaloa.

Tehokas ja luotettava: studiosalama

Studiosalamat ovat huomattavasti tehokkaampia, latautuvat nopeammin ja niissä on mallivalo. Mallivalo auttaa hahmottamaan, miten valo osuu kohteeseen, helpottaa kameran automaattitarkennusta ja auttaa pitämään mallin pupillit pienempinä.

Studiokuvauksessa mallivaloa käytetään usein ainoana valonlähteenä, jotta kuvaan ei sekoitu loisteputkista, ikkunoista tai muusta ympäristön valaistuksesta tulevaa valoa.

Jos olet hankkimassa ensimmäisiä valojasi, kannattaa valita valmis paketti, joka sisältää salamat, valonmuokkaimet, lähettimen ja valaisinjalustat.

Valonmuokkaimet – hallitse ja muotoile valoa

Valon muokkaamiseen ja hallintaan tarvitset sopivan valonmuokkaimen. Sen koko ja muoto riippuvat omasta tyylistäsi, tavoitellusta lopputuloksesta ja kuvaustilan koosta – sekä siitä, sijoitatko valon lähelle vai kauemmas kohteesta.

Yleisesti ottaen suuret valonlähteet (sateenvarjot ja softboxit) tuottavat pehmeämpää valoa, kun taas pienemmät valonlähteet (heijastimet ja snootit) luovat kovempaa valoa. Tämä ei riipu pelkästään koosta, vaan myös etäisyydestä malliin. Suuri valonmuokkain voi muuttua suhteessa pieneksi, jos se sijoitetaan kauas, ja päinvastoin.

Käytä salamaa ja valonmuokkainta eri tavoin

Täydellistä valaistusreseptiä ei ole – paras tapa oppia on kokeilla rauhassa esimerkiksi ystävän kanssa. Aloita käyttämällä yhtä salamaa ja yhtä valonmuokkainta. Ota jokaisen kuvan jälkeen askel ja siirrä salamaa ympyrän muotoisesti mallin ympärillä, jotta näet, miten salaman sijainti vaikuttaa varjoihin ja kasvojen muotoon.

Kokeile myös eri korkeuksia ja kulmia nähdäksesi, miten varjot esimerkiksi nenän alla muuttuvat ja mihin silmien catchlight eli valon heijastus asettuu. Testaa lisäksi eri etäisyyksiä nähdäksesi, miten ne vaikuttavat lopputulokseen.

Vaikka useiden kierrosten testaaminen saattaa tuntua työläältä, saat tämän jälkeen selkeän käsityksen parhaasta valon sijoittelusta – myös tulevia kuvauksia varten.

Jos haluat kokeilla valaistusta virtuaalisesti, voit käyttää esimerkiksi Set-a-light-ohjelmistoa (30 päivän ilmainen kokeilu), jonka avulla voit testata valonmuokkaimia, etäisyyksiä ja kulmia tietokoneella ennen käytännön toteutusta studiossa.

Valaistus yhdellä salamalla studiossa

Jatkamme valon analysointia esimerkkikuvien avulla. Alla olevat kuvat on otettu studiossa ja neuvotteluhuoneessa vallitsevassa valossa. Käytimme neutraalia harmaata paperitaustaa ja aloitimme valaistuksen yhdellä salamalla ja suurella valonmuokkaimella.

Salama sijoitettiin kamerasta katsottuna hieman oikealle, noin 1,5 metrin päähän ja 45 asteen kulmaan, jotta valo osuu kohteeseen viistosti ylhäältä. Aluksi valo suunnattiin suoraan malliin, mutta se loi liikaa varjoja. Ongelma ratkaistiin kääntämällä salamaa hieman ohi mallista, jolloin hän osui valokentän reunaan ja varjoista tuli pehmeämpiä (ns. feathering).

Tuloksena syntyi pehmeä ja luonnollinen valaistus, jossa catchlight tuo eloa silmiin.
Kuvattu Fujifilm GFX -kameralla, Fujifilm GF 63mm f/2.8 R WR -objektiivilla ja studiovalolla.

Käytin suurta valonmuokkainta melko lyhyellä etäisyydellä ja sijoitin valon viistosti edestä sivusuunnasta, mikä loi pehmeät varjot. Jos olisin halunnut vaaleammat varjot, olisin voinut pehmentää niitä heijastimella vasemmalta puolelta tai käyttää toista salamaa. Näet Clarankin silmissä valonmuokkaimen heijastuksen (catchlight), joka tuo silmiin lisäkiiltoa ja elävyyttä. Kuvattu Fujifilm GFX -kameralla, Fujifilm GF 63mm f/2.8 R WR -objektiivilla, studiovalolla ja suurella valonmuokkaimella.

Valaistus salamalla ja vallitsevalla valolla

Kun kuvaat salamalla ympäristön valossa, aloita aina taustasta ja etene eteenpäin yksi valo kerrallaan. Tässä tapauksessa halusin säilyttää huoneen tunnelmavalaistuksen, joten ISO-arvoa nostettiin ja käytettiin suurta aukkoa (f/2.8), jotta tausta pysyi sopivan valoisana.

Mallin valaistukseen käytettiin studiovaloa ja kapeaa stripboxia, joka voitiin sijoittaa lähelle mallia ilman, että se näkyi kuvassa. Stripbox käännettiin hieman ohi mallista, jolloin valo pehmeni. Lopuksi kuvaan lisättiin tunnelmaa leikkaamalla reikä muovimukiin ja kuvaamalla sen läpi, jolloin syntyi pehmeitä flare-efektejä.

Muutaman kuvan jälkeen kävimme tuloksia läpi, ja tunsin kaipaavani kuvaan jotain lisää – jotakin, joka loisi tunnelmaa. Tein pienen kokeilun leikkaamalla reiän muovimukiin ja kuvasin mukin läpi. Näin syntyi kuvaan valopehmennystä tai flaren kaltaisia efektejä, kun salaman valo osui myös mukiin ja suuri aukko (f/2.8) muutti mukin reunat kauniiksi, pehmeäksi hehkuksi.

Kuvattu Fujifilm GFX -kameralla, Fujifilm GF 63mm f/2.8 R WR -objektiivilla ja studiovalolla.

Lopuksi: nopeita vinkkejä

• Analysoi omia ja muiden kuvia – tarkkaile valoa ja varjoja
• Työskentele yhdellä valonlähteellä kerrallaan
• Aloita valaistus taustasta, jos käytät useita valoja
• Hyödynnä mallivaloa ja ota testikuvia
• Käytä tetheringiä ja valotusmittaria oikean lopputuloksen saavuttamiseksi
• Harjoittele ensin tutun henkilön kanssa rauhassa

Pidä valaistus aluksi yksinkertaisena ja lisää monimutkaisuutta taitojen karttuessa. Tärkeintä on oppia näkemään ja ymmärtämään valoa – sekä omissa että muiden kuvissa.

Muista lopuksi tärkein: katso mallia, ota testikuvia ja arvioi tulosta. Paras valaistus syntyy sen perusteella, mitä sinä näet ja koet – ei sen mukaan, mitä jonkun muun mielestä pitäisi tehdä.

Onnea matkalle kohti täydellistä muotokuva­valaistusta!