Sunnuntaina 24.4. vietetään kansainvälistä neulanreikävalokuvaa juhlistavaa Worldwide Pinhole Photography Day -päivää. Siitä inspiroituneena ajattelimme näyttää, kuinka neulanreikäkameran voi rakentaa itse. Me kokeilimme rakentaa laatikkokameran pahvista. Neulanreikäkameran valmistamiseen ei tarvita kummempia tarvikkeita, vaan lähes kaiken löydät kotoasi. Tarvitset:

• Pahvia
• Mustaa väriä ja sivellin
• Sähköteippiä, pimiöteippiä tai muuta valotiivistä teippiä
• Sakset ja halutessasi veitsi
• Alumiinilevyä (esimerkiksi tyhjän purkin)
• Neula
• Viivotin
• Valokuvafilmiä tai valokuvapaperia

Kun olet valinnut pahvin, sinun tulee huolehtia, että siitä tulee täysin valotiivis. Mikäli pahvissa on halkeamia tai reikiä, ne tulee teipata kiinni valotiiviillä teipillä. Maalaa lisäksi pahvin sisäpuoli mustalla värillä, jotta laatikon sisään pääsevä valo ei kimpoile laatikon sisällä.

Kun laatikko on täysin valotiivistetty, on aika miettiä aukon kokoa. Aloita ottamalla selvää kameran polttovälistä, eli kuinka pitkä matka reiän ja filmin välillä on. Laske sitten kuinka suuri laatikon reiän täytyy olla sopiakseen juuri sinun kameraasi.
Laskukaava on d=c neliöjuuri f • l

• d tarkoittaa reiän halkaisijaa
• c on vakio (tavallisesti Lord Rayleighin vakio, joka on 1,9)
• f tarkoittaa polttovälin pituutta
• l tarkoittaa keltaisen/vihreän aallonpituutta (0,00055 mm)

Tämä saattaa kuulostaa monimutkaiselta, joten alla on muutama esimerkki eri arvoista, joita voit hyödyntää:

• polttoväli 30 mm - 0,24 mm reiän halkaisija
• polttoväli 40 mm - 0,28 mm reiän halkaisija
• polttoväli 50 mm - 0,32 mm reiän halkaisija
• polttoväli 60 mm - 0,36 mm reiän halkaisija
• polttoväli 70 mm - 0,37 mm reiän halkaisija

Kun olet laskenut reiän koon, tarvitset palan alumiinia, johon teet reiän. Me käytimme tavallista tyhjää juomatölkkiä, leikkasimme siitä pienen palan ja teimme siihen reiän nuppineulalla (meidän reiän kooksi tuli noin 0,24 mm, koska polttovälimme oli 30 mm).

Suorista alumiinipalaa niin paljon kuin mahdollista. Leikkaa tai viillä neliönmuotoinen, noin 1x1 cm aukko pahvin keskelle. Kiinnitä alumiinipala sähköteipillä pahvin sisäpuolelle siten, reikä tulee neliönmuotoisen aukon keskelle. Teippaa sitten myös tekemäsi reikä sähköteipillä kiinni ennen kuin lataat kameran filmillä tai valokuvapaperilla.

Me käytimme mustavalkoista laakafilmiä omaan kameraamme, mutta värifilmi sopii yhtä hyvin tarkoitukseen. Laakafilmi on siksi hyvä vaihtoehto, että se on valmiiksi sileä eikä mene rullalle, ja se voidaan kätevästi leikata oikeaan kokoon laatikkoa varten. Lataatpa neulanreikäkamerasi sitten filmillä tai valokuvapaperilla, se täytyy  tehdä täysin pimeässä. Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta pimiö-huoneeseen, voit käyttää pimiöpussia.

Nyt siis kamera on ladattu ja valmis käytettäväksi. Laskeaksesi mikä himmennin kameraasi tarvitset, laskukaava on polttoväli/ neulan halkaisija. Meidän himmentimen kooksi tuli siten f/125 (30/0,24=125). Kuinka pitkä valotusajan täytyy olla riippuu hieman siitä, millainen filmi sinulla on kamerassa. Me käytimme ASA 400-filmiä ja testasimme 30 sekunnin valotusaikaa ulkona keskellä päivää, sää oli pilvinen.

Filmimme on nyt kehitetty ja lopputuloksen näet alla. Voimme todeta, että meidän laatikkomme ei ollut niin valotiivis kuin luulimme, sillä kuvaan on tullut valovuoto. Meidän mielestämme kameran asettelu ei ollut paras mahdollinen. Meillä oli aika suuri laajakulma omassa neulanreikäkamerassamme, joten kuvaan on tullut mukaan myös hieman pöytää, jolle asettelimme kameran. Olisi siis ollut parempi asettaa se lähemmäs pöydän reunaa. Me olemme kuitenkin tyytyväisiä lopputulokseen. Neulanreikäkameroiden charmi on juuri siinä, että niin paljon kuvasta on ennalta arvaamatonta, ettei voi oikein täysin tietää miltä lopputulos tulee näyttämään.

Jos sinusta neulanreikäkameran rakentaminen tuntuu liian vaikealta, on myös olemassa valmiita kameroita, joissa on pinhole-toiminto. Yksi hauska kamera, joka toimii sekä objektiivin että pinholen kanssa on Diana F+.