Scandinavian Photo käyttää cookies, jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt tämän.
Kassalle
Fynd

PHOTOBLOGI - valokuvausaiheinen blogi

Tältä sivulta löydät tuotetestejämme, tuote- ja valokuvausvinkkejä ja paljon inspiraatiota! Haluaisitko tietää lisää kamerastasi ja eri lisävarusteista? Täältä löydät paljon tietoa ja vastauksia. Jos sinulla on kysyttävää tai ehdotuksia testattaviksi tuotteiksi, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen: info@scandinavianphoto.fi.

Opas eeppisten urheilu- & actionkuvien ottoon

Kaikista valokuvauksen eri lajeista urheilukuvaus on teknisin, ainakin mitä tulee kameran asetuksiin ja siihen kuinka sinä ja kamerasi työskentelette yhdessä. Hyvän urheilukuvaajan täytyy melkeinpä sulautua yhteen varustuksensa kanssa ja hallita sen toiminnot ulkoa, jotta mahtavat silmänräpäykset eivät mene sivu suun; sillä mikään tilanne ei enää tule uusintana.

Ei ole tarpeellista ostaa kaikkein tyyriimpiä tuotteita, vaikka urheilukuvauksesta helposti voikin tulla valokuvauksen yksi kalleimmista tyylilajeista - haluan tehdä tämän heti selväksi. Annan tässä blogikirjoituksessa tuotevinkkejä kaikenkokoisille lompakoille samalla kun käyn läpi kameran asetuksia - sekä sinulle joka haluat kuvata lapsesi jalkapallomatseja, että sinulle jolla on tähtäimessä kehittyä urheilukuvauksen ammattilaiseksi!

Viime aikoina kamerat ja objektiivit ovat kehittyneet aivan uskomattoman paljon. Tämän päivän kameroiden kennot pystyvät käsittelemään ympäristöä rajoitetussa valaistuksessa paremmin ja paremmin, ja autofocus-moottorit kehittyvät ja nopeutuvat. Hyvä urheilukuva ei ole kaukana - edes harrastelijakuvaajalle.

Sijainti

Urheilukuvauksessa on pitkälti kyse kokemuksesta, jotta tuloksena olisi juuri haluttu kuva; siksi on tärkeää käydä kuvaamassa matseissa ja muissa urheilutapahtumissa niin paljon kuin jaksaa ja ehtii. Salaisuus piilee harjoittelussa. Löytämällä juuri itselleen mieluisimman kuvakulman, löytää kuvaaja myös helpoimman tavan juuri itselleen napata kohde kuvaan.

Pallolajeja kuten jalkapalloa, salibandya ja käsipalloa kuvatessa valokuvaajat asettuvat yleensä kentän kulman tienoille, joskus pitkän sivun ja toisinaan lyhyen sivun puolelle. Jos haluaa kuvata keskikentän tapahtumia, pitää mukana olla teleobjektiivi. Hyvä pituus on noin 300mm täyden koon kennoilla, 200 mm APS-C -kennoilla ja 150mm Micro 4/3-kennoilla. Toinen kamerarunko ja sille kaveriksi laajakulmaisempi objektiivi on hyvä ottaa mukaan jotta pääsee todella lähelle tapahtumia - niistä kuvista tulee usein todella mahtavia ja tunteikkaita. 

Uskalla kokeilla uusia kuvakulmia, sekä matalalla että korkealla. Mene niin lähelle kuin saat ja pystyt, saadaksesi kuvakulmista erityisen mielenkiintoisia. Kuva vuoden 2017 Ruotsin jääpallofinaalista Edsbyn-Bollnäs Tele2 Arenalla.

Jääkiekkoa kuvatessa urheilukuvaaja saa useimmiten seistä lähinnä kenttää aitiossa, ja silloin normaalizoom on hyvä valinta. Täyden koon 200mm:ä enempää ei useimmiten tarvita, mutta tämä riippuu tietenkin jokaisen omista mieltymyksistä ja tottumuksista. Muista kypärä - oman turvallisuutesi vuoksi! Jääkiekon sisaruslaji salibandy tai "sähly" perustuu tilaan ja helppopääsyisyyteen. Suuremmissa sählyhalleissa on useimmiten tilaa vaihtopenkkien alapuolella, mutta pienemmissä saleissa tilasta voi olla pulaa - näissä halleissa kulmista käsin on hyvä kuvata. Yleisurheilu seuraa samaa periaatetta; useimmiten urheilukuvaajat asettuvat kentän kulmiin teleobjektiiviensa kera.

Mene mieleisesi urheilulajin tapahtumaan ja seuraa kuvaajien työtä - heitä tarkkailemalla saat ilmaiseksi vinkkejä ja ideoita! Katsomalla urheilutapahtumia TV:stä voit myös saada hieman osviittaa urheilukuvaajan työstä.

Kameran asetukset

Urheilussa mennään nopeasti. Joskus todella nopeasti. Laske sen varaan että suljinaikasi täytyy aina olla vähintään 1/640s, mutta tietenkin tämäkin vaihtelee kamerasta riippuen. Kokeile asetuksia löytääksesi juuri oikeat säädöt liikkeen pysäyttämiseen. Joskus haluat ehkä luoda efektejä "laahaamalla" suljinta ja tekemällä liikkeistä suttuisia - näyttämällä näin liikkeet kuvassa. Standardi urheilukuva on kuitenkin useimmiten kuvaan pysäytetty liike.

Testaile eri ISO-arvoja löytääksesi juuri itsellesi sopivan, ja anna sen jälkeen kameran itse valita optimaalinen rajoittamalla halkaisijaa.

Urheilu- ja liikuntatreenit sijoittuvat usein iltaan, ja koska harjoitukset tehdään usein heikossa valaistuksessa sisähalleissa, kannattaa suosia niin suuren aukon objektiiveja kuin mahdollista. Kameran kenno voi tällöin kerätä mahdollisimman paljon valoa (suurempi on usein parempi) ja pidät kohinan alhaisena kun et joudu nostamaan ISO-arvoa. Lue lisää sopivista objektiiveista hieman pidemmällä kirjoituksessa. Hyvän kuvaprosessorin omaava kamera joka pitää digitaalisen kohinan alhaisena toimii tähän tarkoitukseen myös hyvin, ja tällä alueella onkin tapahtunut paljon kehitystä viime aikoina. Kun valo-olosuhteet ovat optimaaliset kuvatessasi urheilua päiväsaikaan, tekevät kaikki kennot hyvää työtä. Testaa mihin kaikkeen kamerasi pystyy ennen kuin kohina kasvaa liian suureksi, ja rajoita sitten ISO-arvon huipputaso, jos kamerassasi on sille tuki ja jos käytät auto-ISOa.

Sony A9-kameran eri tarkennusasetukset. AF-C sopii urheilukuvaukseen, yhdessä "H"- tai "M"- tilan kanssa sarjakuvauksessa.

Seuraava asetus joka on hyvä laittaa käyntiin on sarjakuvaus (drive) ja kohdetta seuraava autofocus (continuous). Näitä käyttämällä voit näppäillä menemään monen kuvan sarjoja samalla kun autofocus seuraa liikkuvaa kohdetta. High end-mallit voivat tehdä jopa 14–15 kuvaa sekunnissa ja jotkut jopa sitäkin enemmän, mutta 8 kuvan sekuntivauhtia kuvaava kamera toimii hyvänä urheilukamerana. Kyse on silmänräpäysten ikuistamisesta kuviin ja sitä varten on hyvä ottaa reilusti kuvia. Mutta kuvien päättömän näpsimisen sijaan kannattaa opetella kuvaamansa laji, jotta tunnistaa kun ikuistettava hetki on tuloillaan ja vasta sitten kuvata sarja otoksia, joihin olla tyytyväinen.  

Kun kuvaat sarjoja on kamerassa oltava hyvä puskuri, jotta se ehtii prosessoimaan kaikki kuvat tarpeeksi nopeasti. Jos puskuri tulee täyteen, et voi enää ottaa kuvia vaan joudut odottamaan että kamera on työstänyt edelliset kuvat valmiiksi. Melkein kaikissa nykyisissä malleissa on vähintään 20-30 RAW-tiedoston puskuri, ja jos se tuntuu täyttyvän nopeasti, voi tiedostomuodon vaihtaa pienempään JPG-muotoon saaden näin käyttöön suuremman tilan. Muista kuitenkin että et voi muokata kuvia yhtä paljon tässä muodossa.

RAW vai JPG?

RAW-tiedostojen tallennus antaa vapaammat kädet kuvien muokkaukseen ja itse kuvaankin juuri RAW-muodossa kuvatessani urheilua. Muistikortit ovat nykyään niin halpoja, ettei suurikaan kortti ole kustannus eikä mikään, ja tietokoneista on tehty sen verran nopeita ja varustettu suurilla kovalevypaikoilla, että nykykuvaaja voi kuvata RAW-muodossa rasittamatta järjestelmää tai lompakkoa kovinkaan paljoa. Ongelmana saattaa tosiaan olla kamerasi puskuri, kuten aiemmin mainitsin, ja siksi on tärkeää takristaa etukäteen kuinka paljosta se selviää ennen kuin se tulee täyteen. Jos katsomme hieman vanhempaa Canon 7D mark II -kameraa, sen puskurin tila on noin 25-30 RAW-kuvaa - verrattuna esimerkiksi uuteen Panasonic G9:n jonka puskuri selviää jopa 50:sta RAW-kuvasta. Mitä uudempi prosessori, sitä parempi. 

Autofocus

Lähes kaikissa urheilukuvauksen tilanteissa on kohdetta seuraava autofocus lyömätön valinta. Se tekee kuvasarjoistasi terävämpiä. Jos käytät singel-autofocusta pysyy kohteesi terävänä ensimmäisessä kuvassa, mutta muuttuu epätarkaksi seuraavissa kuvissa henkilön liikkuessa.

Tämän päivän kameroissa on myös hieman eroja tarkennuspisteiden osumisessa kuva-alan leveydellä. Käytössäsi voi olla yhden pisteen AF, laajennettu yksipiste, zone ja koko autofocusspektrumi jota kamera tukee. Kyseessä on pitkälti makuasia, mutta suosittelisin pitämään tarkennuspisteen niin pienenä kuin mahdollista, jotta tarkennus päätyy juuri siihen kohtaan mihin haluat sen päätyvän. 

Monissa moderneissa kameroissa on myös kohteeseen lukitseva toiminto, kun olet kohdistanut kameran. Tämä saattaa olla kätevää sillä kameraa ei tarvitse siirtää niin paljoa, mutta koska kyseessä on kuitenkin tietokone joka seuraa kohdetta, saattaa virheitäkin tapahtua. Suosittavaa on tarkennuspisteen valitseminen itse, jotta olet mahdollisimman nopea kun jotain tapahtuu. Urheilumaailmassa tilanteet ovat salamannopeita!

Objektiivit

Hyvät teleobjektiivit voivat olla hurjan kalliita. Ammattilaisurheilukuvaajat käyttävät pitkiä teleobjektiivejä kiinteällä polttovälillä ja suurilla valotusaukoilla., esim. 400mm f/2,8 tai 300mm f/2,8. Nämä ovat äärimmäisen teräviä, eristävät kohteen taustasta (jotta esim. yleisö ei näy kuvassa) ja niiden automaattitarkennus on yleensä todella nopea.

Kuvattu Sigman 120-300mm f/2,8 joka on paitsi terävä, myös eristää kohteen taustasta hienosti.

Jos taas tutustuu harrastelijakuvaajan valikoimaan, löytyy sieltä monia hyviä vaihtoehtoja esimerkiksi Sigmalta ja Tamronilta joilla on 150-600mm objektiiveja - nämä ovat todella suosittuja asiakkaidemme keskuudessa; ne ovat erittäin laadukkaita ja luovat erinomaisia kuvia. Jos haluaa askelen korkeampaa laatua, löytyy Sigmalta 120-300mm f/2,8 – itse käyttämäni objektiivi jolla olen saanut todella upeita tuloksia. Tämä objektiivi on ehdottomasti melkein samaa tasoa Canonin ja Nikonin ammattilaistason kiinteiden teleobjektiivien kanssa.

Telemuuntimet

Jos haluat päästä hieman pidemmälle, esimerkiksi 70-200:n täyden kennokoon kameralla, kannattaa käyttää telemuunninta. Ottaessasi 1,4X- tai 2X -muuntimen käyttöösi, pääsetkin yllättäen kuvaamaan 100-280mm- tai 140-400mm:lla. Telemuuntimet toimivat hieman paremmin peilittömissä kameroissa verrattuna perinteisiin peilirefleksikameroihin, sillä peilittömien kameroiden AF-moottorit sijaitsevat niiden kennossa.

Jalustat

Yksijalkajalusta on urheilukuvaajan paras ystävä! Ottaen huomioon että joudut liikkumaan aika paljon, mutta ehkä myös siirtää kameran ja objektiivin painoa käsiltäsi, on jalusta yksi ehdottomista suosituksistani. Kolmijalkaisen jalustankin käyttäminen onnistuu, mutta omasta mielestäni ne ovat lähinnä tiellä kun yritän ikuistaa kuvia uusista kulmista käsin. Tähän yksijalkainen jalusta on optimaalinen. Yksijalkaisia on saatavilla monenlaisina ja monilla eri toiminnoilla höystettyinä, ja löydät varmasti juuri itsellesi sopivan valikoimistamme.

Loppujen lopuksi kyse on hauskasta hetkestä urheilukuvauksen parissa - ei omistamistasi tarvikkeista. Kuka tahansa voi aloittaa urheilukuvauksen, ja valikoimistamme löytyy varmasti jokaiselle ja jokaiseen budjettiin sopivia varusteita. Käy kurkistamassa kirjoituksen alle listaamani tuotteet ja linkit, jos kiinnostuit urheilukuvauksesta!

Johan Borehed
johan.borehed@scandinavianphoto.se


  • Fujifilm X-T2 kamerarunko graphite silver edition +  Vertical Power Booster Grip VPB-XT2
    Fujifilm X-T2 kamerarunko graphite silver edition + Vertical Power Booster Grip VPB-XT2
    1.796,00 Eur
  • Nikon D500 kamerarunko
    Nikon D500 kamerarunko
    1.995,00 Eur
  • Olympus OM-D E-M1 Mark II kamerarunko
    Olympus OM-D E-M1 Mark II kamerarunko
    1.495,00 Eur
  • Panasonic Lumix DC-G9 kamerarunko
    Panasonic Lumix DC-G9 kamerarunko
    1.635,00 Eur
  • Sony A6500 kamerarunko
    Sony A6500 kamerarunko
    1.479,00 Eur
  • Sony A7 III kamerarunko
    Sony A7 III kamerarunko
    2.395,00 Eur
  • Sony A9 kamerarunko
    Sony A9 kamerarunko
    4.299,00 Eur
  • Sony A99 II kamerarunko
    Sony A99 II kamerarunko
    2.799,00 Eur

Vihjeet & Ohjeet,


Pidätämme oikeuden mahdollisiin virheisiin teksteissä, kuvissa ja kohtuuttomissa hintavirheissä.
Sitemap (xml)