Suodinopas – valitse sopiva suodin objektiivillesi
Miksi minun tulisi käyttää kamerassa UV-suodinta ja miten polarisoiva suodin toimii? Kuinka kuvaan hitailla suljinnopeuksilla, kun ulkona on aurinkoista ja kirkasta? Suotimet ovat tärkeitä lisätarvikkeita objektiiveille ja ne tarjoavat lisää mahdollisuuksia valo- ja videokuvaamiseen. Tässä suodinoppaassamme käymme läpi yleisiä kysymyksiä ja eri suodintyyppejä.
Sisältö
- Mikä on kameran suodin?
- Millaisen suotimen tarvitsen?
- Minkä kokoinen suodin sopii objektiiviini?
- UV-suodin
- Polarisaatiosuodin
- Kierrä polarisaatiosuodin oikeaan asentoon
- Kuinka polarisoiva suodin toimii?
- Pyöreä tai lineaarinen polarisaatiosuodin
- Polarisoitunut valo
- Lisää värikylläisyyttä
- Vähentynyt valonläpäisy
- ND-suodin
- Taulukko ND-suotimien vahvuudesta
- Mikä ND-suodin minun pitäisi ostaa?
- ND-suodattimien aikataulukko – kuinka pitkän suljinajan saan?
- Säädettävä ND-suodin
- Suojasuodin
- Elokuvasuodin
- Neliskanttinen suodin
- Asteittaiset ND-suotimet
- Suodintarvikkeet
Mikä on kameran suodin?
Suodin koostuu pyöreässä muovi- tai metallikehyksessä olevasta lasilevystä, joka kiinnitetään objektiivin etuosaan siinä olevilla kierteillä. Markkinoilla on olemassa myös neliskanttisia suotimia, jotka kiinnitetään objektiivin eteen. Suotimia on useita erilaisia – puhtaista suojasuodattimista, jotka toimivat ylimääräisenä lasikerroksena objektiivin edessä, suodattimiin, jotka muuttavat valokuvauksen mahdollisuuksia. Tässä oppaassa käymme läpi kaiken, mitä sinun tulee tietää suodattimista ja kuinka valita tarpeisiisi ja toiveihisi sopiva suodin.
Huomaat todennäköisesti pian, että samantyyppisten ja samankokoisten suodattimien välillä voi olla hintaeroja. Eroina halvempien ja kalliimpien suodattimien välillä on renkaan materiaali, lasin laatu ja suodatinpinnoitteet. Nämä ominaisuudet voivat tehdä niistä esimerkiksi vettä ja öljytahroja hylkiviä, joten parempaan suodattimeen kannattaa kuluttaa muutama ylimääräinen euro etenkin, jos sinulla on käytössä hieman laadukkaampi objektiivi.
Millaisen suotimen tarvitsen?
Jos olet hiljattain aloittanut valokuvauksen, erityyppiset suotimet voivat tuntua hieman hämmentäviltä. Mistä tiedät, mikä suodin sinulla pitäisi olla? Lue lisää alta ja tutustu kolmeen yleisimpään suodintyyppiin eli UV-, ND- ja polarisaatiosuotimiin.
Minkä kokoinen suodin sopii objektiiviini?
Kun tutkit erilaisia suotimia, huomaat, että kaikkien pyöreiden suotimien koko on ilmoitettu millimetreinä. Tämä luku on suotimen halkaisija ja sen on vastattava objektiivin suodinkierteen halkaisijaa.
Objektiivin suodinhalkaisija ilmoitetaan yleensä linssin etuosassa, mutta joskus myös objektiivin keskellä. Se näytetään halkaisijan Ø-symbolilla ja numerolla, joka on suotimen halkaisija millimetreinä. Tässä kuvassa näemme objektiivin, jonka suodatinkierre on 82 mm ja johon sopii suodin, jonka halkaisija on 82 mm.
Jos haluat käyttää yhtä ja samaa suodinta useille eri objektiiveille, joissa on erikokoinen suodinhalkaisija, se on myös mahdollista. Jos sinulla on suodin, joka on sovitettu halkaisijaltaan suuremmalle objektiiville, voit käyttää step-rengasta pienemmissä objektiiveissasi.
Mitä UV-suodin tekee?
UV-suodin suojaa kameran kennoa ultraviolettivalolta, mutta ennen kaikkea se suojaa linssin etulasia naarmuilta ja lialta. Onnettomuuden sattuessa on huomattavasti helpompaa ja halvempaa korvata pelkkä UV-suodin kuin koko etulinssi. Se tarjoaa erinomaisen suojan naarmuja ja kolhuja vastaan.
Mikä on polarisaatiosuodin?
Polarisaatiosuodin tai CPL (Circular Polarizer/Linear) poistaa heijastukset, parantaa värejä ja lisää kontrastia valokuvissa. Tämä on välttämätöntä, kun haluat valokuvata ulkona, lumessa tai veden äärellä. Se sopii täydellisesti talviseikkailuihin, kun haluat valokuvasi erottumaan muista.
Polarisaatiosuotimen hyödyt
- Tuo kuviin enemmän kontrastia ja värikylläisyyttä
- Poistaa heijastukset rakennusten ja autojen laseista
- Ota kuvia veden läpi ja koe mitä pinnan alla tapahtuu
- Poistaa auringonpaisteen esimerkiksi lehdistä
Kierrä polarisaatiosuodin oikeaan asentoon
UV-suotimiin verrattuna polarisaatiosuotimissa on kaksi rengasta. Yksi rengas on kierretty linssiin kiinnitystä varten, kun taas toinen voi pyöriä vapaasti ulkopuolella, jolloin voit kiertää polarisoivaa suodinta kunnes saavutat halutun lopputuloksen.
Magneettisia polarisoivia suodattimia löytyy myös markkinoilta. Näissä malleissa ruuvaat tyhjän renkaan linssiin ja kiinnität polarisoivan suotimen magneeteilla, jolloin voit pyörittää sitä magneettirenkaan päällä.
Kuinka polarisoiva suodin toimii?
Pyöreä tai lineaarinen polarisaatiosuodin
Polarisoivia suotimia on saatavilla kahtena eri mallina, pyöreänä tai lineaarisena. Lineaarinen suodatin voi aiheuttaa joissakin kameroissa ongelmia automaattitarkennuksessa ja valonmittauksessa, minkä vuoksi useimmat suodattimet ovat nykyään pyöreitä. Pyöreä suodatin ottaa vastaan ja polarisoi valon etuelementissä ja depolarisoi sen sitten takaelementissä.
Polarisoitu valo
Polarisoivat suotimet päästävät läpi vain tietyssä kulmassa tulevat valoaallot. Fysikaalinen termi tälle on se, että valo on polarisoitunut, josta johtuu myös suotimen nimitys. Näin voit kuvata rakennusten, autojen ja vastaavien laseja, joissa kierrät suodinta ja valitset, näytetäänkö lasissa oleva heijastus vai haluatko saada valon lasin toiselta puolelta. Saman efektin saat, jos kuvaat järveä tai vesistöä. Suodinta kääntämällä voit joko näyttää heijastuksen vedessä tai valokuvata pinnan läpi.
Lisää värikylläisyyttä
Jos käytät polarisoivaa suodinta esimerkiksi lehtien kuvaamiseen, saat enemmän värikylläisyyttä ja rikkaamman kontrastin. Puut, ruoho ja lehdet saavat vihreämmän värin, joka muistuttaa enemmän sitä, miten ihmissilmä näkee kuvan. Auringon häikäisy ja kaste voidaan suodattaa pois suotimen kulman mukaan. Polarisaatiosuodinta voidaan käyttää myös, jos haluat saada dramaattisen taivaan. Tällöin pilvet selkenevät ja taivaan sininen saa tummemman sävyn.
Kuva ilman polarisoivaa suodinta
Kuva polarisoivalla suotimella
Vähentynyt valonläpäisy
Koska polarisoiva suodin päästää valon läpi vain tietyssä kulmassa ja estää loput, menetät vain 0,5-2 f-lukua. Polarisoiva suodin tarjoaa siten saman toiminnon kuin heikompi ND-suodin, mutta sitä ei pidä sekoittaa säädettäviin ND-suotimiin.
Milloin ND-suodinta käytetään?
Tähän kysymykseen on kaksi lyhyttä vastausta:
- Kun haluat kuvata suurella aukolla, kun on kirkasta tai aurinkoista
- Kun haluat käyttää pitkiä valotusaikoja, kun on kirkasta tai aurinkoista
ND-suodin eli neutral density filter tai harmaasuodin, käytetään vähentämään kameran sensoriin pääsevää valoa. Valokuvauksessa yleinen ongelma on se, että meillä on liian vähän valoa. Ratkaisemme tämän jalustoilla ja pidemmillä valotusajoilla, valovoimakkaammilla linsseillä tai ulkoisella valonlähteellä. Mutta joskus kohtaamme päinvastaisen ongelman. Olemme tilanteessa, jossa meillä on liian paljon valoa ja tällöin harmaasuodin on ratkaisu ongelmaan. Tässä on kaksi esimerkkiä yleisistä valokuvaustilanteista, joissa liiasta valosta tulee ongelma.
- Haluat käyttää pitkää suljinaikaa esimerkiksi vesiputouksen kuvaamiseen tai muuten käyttää kuvassa liikkeen epäterävyyttä. Auringonpaisteessa tai vain kirkkaassa päivänvalossa kamera vastaanottaa liikaa valoa ja tuottaa ylivalottuneen kuvan. Vaikka alivalottaisit objektiivin ja käytät ISO 100:aa, saat esimerkiksi 1/5 sekunnin suljinajan, kun haluat 1,5 sekuntia.
- Haluat käyttää suurta aukkoa saadaksesi lyhyen syväterävyyden ulkona auringossa tai studiossa. Studiosalamia käytettäessä kameralla on usein raja sille, kuinka pitkää suljinaikaa voit käyttää (maksimi salaman synkronointinopeus on yleensä 1/160–1/250), minkä vuoksi kamera haluaa antaa sinulle pienemmän aukon.
Harmaasuodinta käytettäessä valon sisääntulo heikkenee ja voit kuvata pidemmällä suljinnopeudella ja/tai suuremmalla aukolla ilman, että kuva ylivalottuu.
Oikealla olevassa kuvassa on käytetty harmaasuodinta, jonka vahvuus on ND 32 000, jotta voidaan käyttää 240 sekunnin (4 minuutin) suljinnopeutta.
Kuva: Mikael Järnåsen
Taulukko ND-suotimien vahvuudesta
Harmaasuotimia on saatavilla eri vahvuuksilla tai eri tiheyksillä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka paljon tai vähän valoa ne päästävät läpi ja kuinka suuren efektin ne tuottavat. On myös mahdollista yhdistää kaksi harmaasuodinta, jos haluat voimakkaamman tehosteen. Muistathan tällöin, että automaattitarkennus saattaa kärsiä ja aiheuttaa kuvan vinjetointia eli tummempia alueita kuvan reunoilla.
Harmaasuotimen vahvuus mitataan optisella tiheydellä ja nimetään hieman eri tavalla suotimen valmistajasta riippuen.
| Optinen tiheys | ND-numero | ND1-numero | ND-numero | f/-pysäytys |
| Valmistaja | NiSi, Benro, Kenko, Cokin | B+W | Lee | |
| 0.3 | ND2 | ND101 | ND 0.3 | 1 |
| 0.6 | ND4 | ND102 | ND 0.6 | 2 |
| 0.9 | ND8 | ND103 | ND 0.9 | 3 |
| 1.2 | ND16 | ND104 | ND 1.2 | 4 |
| 1.5 | ND32 | ND105 | ND 1.5 | 5 |
| 1.8 | ND64 | ND106 | ND 1.8 | 6 |
| 2.1 | ND128 | ND107 | ND 2.1 | 7 |
| 2.4 | ND256 | ND108 | ND 2.4 | 8 |
| 2.7 | ND512 | ND109 | ND 2.7 | 9 |
| 3.0 | ND1000 (eg. ND1024) | ND110 | ND 3.0 | 10 |
| 4.0 | ND10 000 | |||
| 4.5 | ND32 000 | ND115 | 15 | |
| 5.0 | ND100 000 | |||
| 6.0 | ND1 000 000 | ND120 | 20 |
Mikä ND-suodin minun pitäisi ostaa?
Vastataksesi tähän kysymykseen sinun on ensin mietittävä, milloin ja miten tulet käyttämään suodinta. Yleisimpiä harmaasuotimia ovat ne, jotka vastaavat yllä olevan taulukon f-pysäytyksiä 3, 6 ja 10, eli ND8, ND64 ja ND1000.
Alla olevasta taulukosta näet, kuinka paljon pidemmän suljinajan saat vastaavalla harmaasuotimella.
ND-suotimien aikataulukko – kuinka pitkän suljinajan saan?
Tästä taulukosta näet, kuinka paljon pidemmän suljinajan voit saada vastaavalla harmaasuotimen voimakkuudella. Toimi näin:
- Aseta kamerasi aukkoprioriteettiin (A/AV kameran merkistä riippuen).
- Sommittele kuvasi ilman suotimia ja aseta haluamasi aukkoluku ja ISO-arvo.
- Aseta tarkennus haluamaasi paikkaan ja sammuta sitten automaattitarkennus, jotta vältytään siltä, että kamera muuttaa tarkennuspistettä.
- Katso, minkä suljinajan kamerasi valitsee. Etsi aika alta vasemmasta sarakkeesta ja seuraa oikealla olevaa riviä haluamasi suljinajan kohdalle. Sarakkeen yläreunasta näet, minkä vahvuuden harmaasuotimen sinun tulisi valita.
- Kiinnitä harmaasuodin ja laita merkille, minkä suljinajan kamera nyt valitsee. Jos kamera välähtää 30", voit vaihtaa manuaaliseen ja käyttää Bulb-tilaa, jotta voit ottaa pidempiä valotuksia. Lue lisää pitkistä suljinnopeuksista ja bulb-tilasta täältä.
- Tarkista kuvasi ja toista toimenpide, jos haluat muuttaa jotain.
| Ilman suodinta | ND4 (0.6) | ND8 (0.9) | ND16 (1.2) | ND32 (1.5) | ND64 (1.8) | ND 1000 (3.0) |
| 1/1000 | 1/250 | 1/125 | 1/60 | 1/30 | 1/15 | 1 |
| 1/500 | 1/125 | 1/60 | 1/30 | 1/15 | 1/8 | 2 |
| 1/250 | 1/60 | 1/30 | 1/15 | 1/8 | 1/4 | 4 |
| 1/125 | 1/30 | 1/15 | 1/8 | 1/4 | 1/2 | 8 |
| 1/60 | 1/15 | 1/8 | 1/4 | 1/2 | 1 | 16 |
| 1/30 | 1/8 | 1/4 | 1/2 | 1 | 2 | 32 |
| 1/15 | 1/4 | 1/2 | 1 | 2 | 4 | 64 |
| 1/8 | 1/2 | 1 | 2 | 4 | 8 | 128 |
| 1/4 | 1 | 2 | 4 | 8 | 16 | 256 |
| 1/2 | 2 | 4 | 8 | 16 | 32 | 512 |
| 1 | 4 | 8 | 16 | 32 | 64 | 1024 |
| 2 | 8 | 16 | 32 | 64 | 128 | 2048 |
Taulukko näyttää ajan sekunteina.
Säädettävä ND-suodin
Onko sinulla vaikeuksia päättää sopiva voimakkuus? Tällöin säädettävä ND-suodin voi olla oikea valinta. Säädettävä ND-suodin voi myös tehdä ihmeitä videoillesi. Voit säätää valotusta portaattomasti ja vähentää valoa oikean suljinnopeuden saavuttamiseksi. Käännä vain suodinta ja säädä, kunnes olet tyytyväinen.
Vaikka haluaisit kokeilla erilaisia suljinnopeuksia kuvattaessa, on kätevää säätää voimakkuutta ilman, että sinun tarvitsee vaihtaa suotimia.
Lue lisää asteittaisista ND-suotimista alempana neliönmuotoisten suotimien alta.
Lisää tunnetta elokuvasuotimella
Jos kuvaat paljon ja haluat saada videoihisi elokuvallisempaa tunnelmaa, kannattaa tutustua tarkemmin cinefilttereihin eli elokuvasuotimiin. Ne lisäävät kuvaan pehmeämmän tunteen ja lisäävät draamaa. Suosittu elokuvasuodin on niin sanottu Black mist -suodin, joka vähentää kohokohtia ja pehmentää teräviä kontrasteja menettämättä yksityiskohtia. Kokeile elokuvasuodatinta seuraavassa videossasi!
Vie maisemakuvaus uudelle tasolle neliönmuotoisilla suotimilla
Suotimet ovat yleensä pyöreitä ja ne kiinnitetään objektiivin suodinkierteeseen. On kuitenkin olemassa myös neliskanttisia suotimia, eli neliön tai suorakaiteen muotoisia suodattimia. Neliönmuotoiset suotimet ovat puhdasta lasilevyä ja niissä ei ole kehystä. Tämä tarkoittaa sitä, että ne vaativat suodinpidikkeen, joka kiinnitetään linssiin sovitinrenkaalla. Objektiivisi koko määrittelee säätörenkaan koon. Neliönmuotoinen suodin työnnetään sitten pidikkeeseen ylhäältä ja voit sekä kääntää että säätää suodattimen korkeutta kohteen mukaan.
Neliönmuotoiset suotimet esiintyvät yleisimmin ND-suotimien eri muunnelmina, mutta niitä on saatavana myös polarisaatiosuodattimina, värisuodattimina tai tehostesuodattimina. Yleisimmät koot ovat 100x100 mm ja 100x150 mm.
Asteittaiset ND-suotimet
Monien maisemakuvaajien haasteena ovat ajat, jolloin taivas on hyvin kirkas ja kuvan etuala on tumma. Kameran valotusmittari valottaa (riippuen mittausmenetelmästä ja mittauspaikasta kuvassa) keskiarvon, joka voi johtaa taivaan kohokohtien huuhtoutumiseen pois, eli ylivalottumiseen. Nämä ovat kuvatiedoston tietoja, jotka ovat kadonneet ja joita ei voida luoda uudelleen editoitaessa.
Jos asetat valotuksen sen sijaan taivaan kohokohtien mukaan, etualasta tulee hyvin tumma ja saatat altistua alivalotukselle. Jos yrität myöhemmin kohottaa alivalottuneen osan varjoja editoimalla, siitä puuttuu yksityiskohtia.
Ratkaisuna tähän ovat asteittaiset tai puolisävyiset harmaasuotimet (Graduated Neutral Density, GND), jotka on sävytetty lasin puolikkaalle tai osaan sitä. Käyttämällä asteittaista ND-suodinta voit vähentää valoa vain kuvan yläosassa eli taivaalla. Tämä estää ylivalotuksen ja siten valokuva säilyttää yksityiskohdat sekä etualalla että taivaalla.
Asteittaisia ND-suotimia on saatavilla pyöreinä suotimina, jotka ruuvataan suoraan linssiin. Neliönmuotoiset asteittaiset ND-suotimet ovat kuitenkin yleisempiä ja antavat sinulle enemmän vaihtoehtoja. Tässä on joitain tuote-esimerkkejä:
- Soft GND – Tarjoaa tasaisen siirtymän pimeästä vaaleaan. Sopii epätasaiselle horisontille.
- Hard GND – Tuottaa voimakkaan siirtymän pimeästä vaaleaan. Sopii hyvin selkeään ja suoraan horisonttiin.
- Reverse GND – Suodin on tummin keskeltä ja vaaleampi ylhäältä. Hyvä auringonnousuihin ja laskuihin.
- Horizon/Center – Suotimessa on tumma osa keskellä ja sitä käytetään, kun valo on voimakasta ja kohdistuu horisonttiin. Sopii hyvin yhteen GND-suotimen kanssa.
Neliönmuotoisia suotimia voidaan tietysti ostaa erikseen, mutta niitä myydään myös useamman suotimen paketteina, joihin sisältyy useasti suodinpidike.
Suodintarvikkeet
Suotimet ovat investointi kameralaitteisiin, joten pidä niistä hyvää huolta, jotta ne kestävät pitkään. Ole aina varovainen käsitellessäsi niitä ja vältä kosketusta suoraan lasiin. Jos ne likaantuvat, pyyhi ne mikrokuituliinalla ja puhalla pöly pois puhdistukseen tarkoitetulla puhaltimella. Säilytä niitä koteloissa tai laatikoissa tai hanki suodinpussi useille suotimille, jotta ne ovat suojassa, kun ne eivät ole käytössä.
Älä epäröi ottaa yhteyttä meihin, jos tarvitset apua sopivien laitteiden hankinnassa. Olet tervetullut ottamaan meihin yhteyttä puhelimitse 024 809 38 00 tai kirjoittamalla meille yhteydenottolomakkeen kautta. Voit myös vierailla Helsingin myymälässämme. Älä myöskään unohda liittyä yhteisömme jäseneksi tai tutustua meidän Tuoteuutiset ja Tietopankki -sivuihin, josta löydät inspiroivia blogipostauksia, tuoteuutisia, tuotetestejä ja vinkkejä, joiden avulla voit entistä helpommin taltioida upeita valokuvia ja videoita.
Opi lisää
21
helmikuuta
Opi lisää vloggaamisesta
Vlogi eli videoblogi on päiväkirjan muoto, jossa sisältö koostuu videosta perinteisen tekstin sijaan. Vlogin aloittamiseen tai olemassa olevan vlogin kehittämiseen liittyy yleensä useita kysymyksiä, jotka liittyvät kameran valintaan ja äänenlaadun parantamiseen. Tältä sivulta löydät vinkkejä ja inspiraatiota vloggaamiseen, joten jatka lukemista.
Lue lisää2
helmikuuta
Jalustaopas – valitse sopiva jalusta kamerallesi
Kameran hankinnan jälkeen ei yleensä mene kauaa, kun ajatukset jalustan hankkimisesta saavat alkunsa. Usein riittää, että haluat ottaa kuvan pidemmällä valotusajalla tai haluat olla itse ryhmäkuvassa. Mutta mikä jalusta kannattaa ostaa? Tarjolla on paljon erityyppisiä jalustoja eri hintaluokissa ja eri ominaisuuksilla. Autamme sinua löytämään tarpeisiisi parhaiten sopivan jalustan, joten tutustu oppaaseemme, jossa käymme läpi yleisiä kysymyksiä ja eri jalustamalleja.
Lue lisää2
tammikuuta
Suljinaika – miten kameran suljin toimii?
Kameran suljin ohjaa suljinnopeutta, joka vaikuttaa siihen, kuinka kauan suljin on auki ja kuinka kauan kenno on alttiina valolle. Mitä pidemmän suljinajan valitset, sitä enemmän valoa pääsee kameraan ja päinvastoin. Lyhyt suljinaika pysäyttää liikkeet, kun taas pitkä suljinaika tallentaa tapahtumat kuvaan pidemmäksi ajaksi.
Lue lisää1
joulukuuta
Objektiiviopas – näin valitset sinulle sopivan objektiivin
Kuvaaminen eri vuodenaikoina on erittäin mielenkiintoista ja jos olet kuvannut paljon viimeaikoina, saatat olla miettinyt sitä, miten saisit entistä enemmän irti kamerastasi. Jotkut haluavat ottaa kuvia kauempaa, sumealla taustalla, saada terävämpiä kuvia tai yksinkertaisesti kokeilla jotain uutta. Tällöin uusi objektiivi voi olla tarvitsemasi, mutta oikean objektiivin valinta ei ole välttämättä helppoa, koska sinun on otettava huomioon useita eri tekijöitä. Valintaan voi vaikuttaa objektiivin paino, hinta ja haluamasi tyyli. Käymme tässä läpi verkkosivuiltamme löytyviä termejä, kuten laajakulma, normaalizoomi, superzoomi, makro, teleobjektiivi ja kiinteät linssit. Tämä voi helpottaa sinua valitsemaan sinulle juuri sopivan objektiivin.
Lue lisää2
heinäkuuta
Kameran asetukset
Yksi seikka, joka saattaa olla hämmentävää järjestelmäkameraa ostettaessa, on kameran tekniset tiedot. Tässä on lyhyt yhteenveto siitä, mitä eri tekniset käsitteet tarkoittavat ja mitä vaikutusta niillä on kameran ominaisuuksiin.
Lue lisää22
tammikuuta
Kameran ja objektiivin puhdistus
Tämä teksti käsittelee likaa ja roskia ja sen puhdistusta kameroista ja objektiiveista. Kaikenlaista likaa voi helposti päätyä kameravarusteisiin. Toisinaan väärässä paikassa oleva lika voi pilata koko kuvan tai videon ja joskus roskat indikoivat kameran olevan yksinkertaisesti paljon käytetty.
Lue lisääScandinavian Photo
1.2.2023
Dela